Ylimmän johdon tuki ja avoimuus ovat ensisijaisen tärkeitä, jotta syntyisi luottamusta herättävä ilmapiiri ja tiimi menestyisi. Menestyäkseen virtuaalijohtajan on rakennettava suhteita ja luottamusta huomattavasti nopeammin kuin kasvokkain tapahtuvassa työskentelyssä. Informaatioteknologian käyttö haastaa johtajat toimimaan vastaanottavaisesti johtamansa ryhmän jäsenten kanssa.

Työyhteisön sosiaalisen tuen muotoja ovat mm.:

  • Henkinen tuki
  • Arvostus
  • Välittäminen
  • Luottamus
  • Kuuntelu 
  • Palautteen, neuvojen ja ohjeiden antaminen.

Sosiaalinen tuki kertoo työntekijälle siitä, että yhteisön muut jäsenet pitävät häntä yhteisön tärkeänä jäsenenä, ja että he arvostavat hänen työsuoritustaan. Hyvin toimiva työyhteisö tukee jäseniään informatiivisesti ja emotionaalisesti. (Ellis & Miller ym., 1)

Suomalaisissa työyhteisöissä 75 % työntekijöistä koki saavansa tukea ja apua työtovereiltaan erittäin tai melko paljon. Pienissä työyhteisöissä tukea ja apua saatiin enemmän kuin isoissa. Hieman yli puolet (55  %) koki saavansa esimieheltä  tukea erittäin tai melko paljon. Riittävästi palautetta esimieheltä sai 68 %. (Piirainen, Elo ym., 2)

Eli kaikki lähtee jälleen kommunikaatiosta. Sujuvan kommunikaation ja yhteisten tapaamisten kautta johtaja luo työyhteisöön luottamusta herättävän ilmapiirin jossa jäsenet uskovat toisiinsa ja kommunikoivat mielellään keskenään.

 

Esimies tiimihengen luojana

132132132132132.jpg

Myönteinen tulos syntyy silloin, kun työyhteisön jäsenet tuntevat  kuuluvansa yhteen ja ”puhaltavansa samaan hiileen”. Virtuaalityössä on varsin tärkeää se, millainen ilmapiiri työnteossa vallitsee. Positiivinen ilmapiiri heijastuu empaattisuuteen ja toisten kuuntelemiseen. Yhteenkuulumattomuuden tunne heikentää viestintää ja tiimikoheesiota, työntekijöiden moraalia, organisaatioon sitoutumista ja tiimin koheesiota.

Esimies voi esimerkiksi mennä tapaamaan työntekijää ja tiedustella työn etenemistä. Vierailu työntekijän luona kertoo etäällä olevalle työntekijälle, että hänen tekemisistään ollaan kiinnostuneita. Muita yhteenkuuluvuuden tunnetta parantavia tapoja voisivat olla esimerkiksi säännölliset puhelin- tai videopalaverit ryhmän jäsenten kesken.

Työntekijöiden välinen kommunikaatio on tosiaan erittäin tärkeää yhteishengen luomisessa. Tähän kommunikaation voisi olla hyvä kannustaa ihan johtajatasolta jos se ei muuten luonnistu. Johtaja voisi esimerkiksi kannustaa työntekijöitään kommunikoimaan toistensa kanssa sosiaalisessa mediassa. Hän voisi itse tehdä aloitteen luomalla työntekijöiden välisen ryhmän sinne, ja aloittamalla keskusteluja työntekijöiden välillä, esimerkiksi kehoittamalla heitä pohtimaan jotain tiettyä toimintatapaa. Aktiivisimmille kommunikoijille johtaja voisi tarjota pienimuotoisen palkinnon.

 

Lähteet:

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/96676/Ae8_2010.pdf

http://esalehtinen.blogit.hameensanomat.fi/2014/12/08/virtuaalitiimi-digiajan-haaste-tyoyhteisoille-ja-johtamiselle/

1: Ellis & Miller 1994; Lim 1996; Pessi 1999; Vartia & Perkka-Jortikka 1994

2: Piirainen, Elo, Hirvonen, Kauppinen, Ketola, Laitinen, Lindström, Reijula, Riala, Viluksela & Virtanen 2000.